Yksi poikien huoneen liitutaulutarroista oli tänään mystisesti siirtynyt seinästä lastenhuoneen pöytään. En lähtenyt irroittamaan sitä koska pelkäsin, että maali pöydästä lähtee sen mukana. Ajatusta voisi jalostaa niin, että ostaisi isomman palan liitutaulutarraa, leikkaisi siitä pöydän kokoisen palan ja länttäisi sen peittämään koko pöytäalan.
3-vuotiaani oli kuvannut tänään kamerallaan videoita meidän päivästä tietämättäni. Oli hauskaa katsella itseään ja lapsia arjessa tietämättä, että joku taltioi päivää. Poikani on viime talvesta asti kuvaillut vanhalla pokkarillani leluja, leikkejä, perheenjäseniä ja mielenkiintoisen näköisiä leikkiruokiaan. Se ihmetyksen määrää, kun yhdessä katselemme kuvat jälkeenpäin. Joskus täytyy koota kuvista pienimuotoinen näyttely tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti